You Have Failed, Please Die

Jos et kestä lukea postauksista, jotka liittyvät ajokouluun, armeijaan, raskauteen, lapsiin, töihin tai muuhun yhtä hemmetin tylsään, älä lue :D. Itse skippaisin todennäköisesti tässä kohtaa. Älkää peljätkö, en ole raskaana tai menossa armeijaan saati sellaisia suunnittelemassakaan, ajattelin vain avautua ensimmäisestä.

ÄÄÄH! AAARGH! I'm a loser. No en edes ole, mutta sellainen olo minulla on juuri nyt. Tänään minulla oli siis ajotunti, enkä juuri taaskaan näyttänyt suurempia edistymisen merkkejä. Turun keskustassa ajaminen ei ole sitten yhtään kivaa. Sieltä löytyy kaikki mahdolliset liikennemerkit ja -valot, yksisuuntaiset, tietyöt, nopeusrajoitusalueet, tasa-arvoiset risteykset, ruuhkat...plus kaikki muu mahdollinen, mikä mainittiin teoriamatskussa. Olen todellakin kateellinen niille, jotka suorittavat ajokokeensa esimerkiksi Salossa. You guys suck :D.

Päivän palaute oli seuraavanlainen: Välillä teen jotkut asiat oikein hyvin ja välillä samat asiat eivät suju ollenkaan (lue: menevät täysin perseelleen). Unohdan usein vaihtaa vaihdetta suuremmalle ja varsinkin pienemmälle, onnistun sammuttamaan auton kiitettävän usein, en ehdi aina kiinnittämään huomiota kaikkiin liikennemerkkeihin ja sääntöihin, käännökset eivät mene aina ihan nappiin ja päänkin pitäisi ilmeisesti heilua kuin tuuliviiri... Eli petrattavaa on!

En ole ihan perusnainen, mitä tulee useamman asian tekemiseen samanaikaisesti ja ajaessa sen erityisesti huomaa (auton hallinta + liikenne = yksi liikaa). Ja ajaessa se tulisi erityisesti tarpeen... Meikäläiset aivot tekevät lukkojarrutuksen siinä kohtaa, kun vähänkin jotain extra-ajateltavaa tai huomioitavaa ilmestyy kuvioihin. Maantiellä ajo sujuu huomattavasti sutjakkaammin, koska silloin on aikaa ajatella enemmän ja pystyy valmistautumaan paremmin tuleviin tilanteisiin.

Täytyypi ilmeisesti tehdä taas lähempää tuttavuutta poikaystävän viimeisiä vetelevään Nissaniin :D. Ainakin parkkeerausta voi harjoitella aika huoletta jossain hallin pihalla, mutta liikenteeseen ei voikaan lähteä ihan noin vain... Sovittiin ajo-open kanssa nyt muutama lisätunti, koska näillä taidoilla ei ole vielä inssiin menemistä. Mutta jos kaikki menee hyvin, minun pitäisi saada ajokortti, vai pitäisikö sanoa joulukortti, jouluksi :). Vähän nousee nyt koulutuksen kokonaissumma, mutta jotenkin uskoin sen olevan odotettavissakin.

From Thailand with Love

Olin siis kahden viikon lomamatkalla kahden kaverini kanssa Thaimaan Phuketissa muutama viikko takaperin. Hieman oli vielä sadekausi päällä, kuten epäilinkin. Se ei kuitenkaan haitannut, koska se pakotti meidät pitämään pari välipäivää polttavasta auringosta, joka kärvensi ihon kauniin kirkkaanpunaiseksi... Sateen aikana ehti tehdä myös shoppailut ja käydä leffassa. Tulipahan nähtyä siis Red, Devil ja Due Date. Jälkimmäistä suosittelen ehdottomasti, oli nimittäin superhauska! Phuketin leffateatterit lyövät Kinopalatsinkin (ainakin Turun) laudalta ja koko lysti maksaa noin 2-3 euroa.

Phi Phillä eli Pee Peellä kävimme snorklailun merkeissä, kuten suunniteltua. Myös Swatch World Tourin Phuket Thailand Open pääsi kuvioihin suunnitelmien mukaisesti. Valitettavasti Nyströmin siskokset putosivat jatkosta heti ensimmäisessä ottelussa... Uusi kohde minulle oli James Bond Island (Ko Tapu), jossa on joskus muinon kuvattu pätkä leffasta 007 ja kultainen ase. Olen ihan sivistyksen vuoksi päättänyt vielä katsoa kyseisen elokuvan, vaikkei 007 ole minua juurikaan kiehtonut paria uusinta osaa lukuunottamatta. Phuket FantaSea Show'ssa kävin myös ensimmäistä kertaa.

Hotelli täytti odotukset ja henkilökunta oli mukavin koskaan. Omistaja pudotti heti oma-aloitteisesti huoneiden hintaa 270 eurosta 200 euroon, koska viereen rakennettiin uutta hotellia ja siitä aiheutui jonkin verran melua. Emme kuitenkaan koskaan olleet paikalla remppa-aikana, joten meille se ei edes aiheuttanut minkäänlaista haittaa. Hotelli on siis nimeltään @Home Guesthouse (Booking.comissa At Home Hotel) ja saa minulta ainakin suosittelut! Huone aamupaloineen maksoi siis 200 €/2 vkoa! Lisäksi omistaja oli niin mukava, että kuskasi meidät välillä ostoksille ja rantaan sekä järjesti retket meille mahdollisimman edulliseen hintaan. Eipä voi palvelusta eikä hinnasta ainakaan valittaa!

Kohdalleni sattui varsin mielenkiintoinen kampaamokeikka. Menin kampaajalle tukanleikkuuseen ja värjäyttämään tyvikasvua tummemmaksi...mutta miten kävikään... Kampaaja alkoi jostain syystä levittää väriä muuallekin kuin vain tyveen, ja huomautinkin, että pelkän tyven värjääminen riittää. Kampaaja oli kovasti ymmärtävinään, mutta jatkoi edelleen samaan malliin. Ajattelin siinä vaiheessa, että samapa tuo. Jonkin ajan kuluttua aloin funtsia, että miksei värikipossa oleva väriseos ala tummentua...itse asiassa se alkoi sinertää! Siinä kohtaa alkoivat hälytyskellot soida ja pyysin nähdä väripurkkia, josta väri oli otettu. Ja voi kyllä, siinä luki "Light Blonding Creme". Siinä kohtaa meinasi tulla itkuparku ja minut kiidätettiin äkkiä hanan alle. Kampaaja täti oli siis luullut minun halunneen vaalentaa muun tukan tyvikasvun väriseksi... Hei c'moon, miten voi olla viesti menemättä perille, jos toistat noin 10 kertaa "I want to have my root colored dark"... Tämä on juuri jotain sellaista, mitä tapahtuu vain Thaimaassa. Tästä siis viisastuneena annan muillekin vinkin pyytää tarkistaa väriputeli ennen värjäystä.

Tietysti meillä oli varattuna se FantaSea Show -reissu heti perään, joten minulle ei jäänyt aikaa hiusten uudelleen värjäämiseen, vaan maksoin hurjat kolme euroa leikkuusta ja hilpaisin tieheni. Älkää peljätkö, blondausaine ei ehtinyt juurikaan vaikuttaa muualle kuin tyveen, josta tuli siis entistäkin vaaleampi. Värjäsin itse tukkani heti Suomeen palattuani, jotta kehtaisin taas näyttäytyä koulussa...

Olen aikaisemmin saanut erittäin hyvää kampaamopalvelua Phuketissa, jolloin tukkani leikattiin ja tyvi värjättiin ja lopuksi sain ihanan niskahieronnan. Kaikki tämä 10 eurolla ja vaikka kyseinen kampaaja ei puhunut kuin pari sanaa englantia, tyven osoitus sormella ja latvojen osoitus saksiliikkeellä riitti viestiksi. Kampaajalla käynti siis ehdottomasti kannattaa, kunhan varmistaa, että viesti on mennyt perille oikein.

Mutta enemmittä löpinöittä asiaan... Kuvia olkaapa hyvät!



Jossain matkalla Bond Islandille. © Missing Sparkles



James Bond Island. © Missing Sparkles

 

Samaa Bond-reissua... © Missing Sparkles

 

Phuket Fantasea. © Missing Sparkles



Phuket Fantasea. © Missing Sparkles



Ystäväni hevosenkenkärapu. © Missing Sparkles

 

Karon Beach. © Missing Sparkles

 

Phuket Thailand Open. © Missing Sparkles



Tsunamin sattuessa... © Missing Sparkles

Jossain Krabilla... © Missing Sparkles

Karon Beachin lohikäärmepatsas. © Missing Sparkles

Melomassa mangrovepuiden seassa Krabilla. © Missing Sparkles

Snorklausreissu Phi Phille. © Missing Sparkles

Sää ei suosinut koko Phi Phi -reissua. © Missing Sparkles

Saapuminen Phi Phille. © Missing Sparkles

Siellä jossain Krabilla taas... © Missing Sparkles

Tuktuk. © Missing Sparkles

Krabilla... © Missing Sparkles

Sirkkaa välipalaksi? Jag tackar nej... © Missing Sparkles

Melontareissu Krabilla. © Missing Sparkles

Phi Phi heittäytyi synkäksi kun lähdettiin. © Missing Sparkles

Suitsukkeita henkien lepyttelyyn ja vainajille. © Missing Sparkles

Phuket Fantasea: the Palace of Elephants. © Missing Sparkles



Siinä ne sitten olivatkin! Pahoittelen hieman sekavaa järjestystä, mutta koska teen tätä postausta miniläppärillä, niin tämän koneen kapasiteetilla tuohon kuvien järjestelyyn menisi ikuisuus. Kaiken kaikkiaan Thaimaan reissu onnistui erittäin hyvin ja olisimme kaikki jääneet mielellämme mieluummin sinne kuin palanneet hyiseen koti-Suomeen. Onneksi poikaystäväni kavereineen olivat suunnitelleen meidän poissaollessamme Egyptin matkaa, joten sellaisen saattaa hyvinkin mahdollisesti olla edessä tammi-helmikuussa! Viikolla 5 olemme menossa viikoksi Ylläkselle mökkeilemään ja laskettelemaan siskoni ja tämän poikaystävän kanssa. Can't wait!

Lopuksi voisin myös mainita, että läpäisin ajokoulun teoriakokeen ensimmäisellä kerralla! WUHUU! Sanallisista kysymyksistä minulla meni yksi väärin, kuvista neljä. Mokailulle olisi ollut varaa vielä tuplasti: Vääriä vastauksia saa olla kolme sanallisissa ja kahdeksan kuvissa. Muuten nuo ajotaidot eivät ole tainneet edistyä merkittävästi, sillä viime kaupunkiajon jälkeen ope huomautti, että meidän täytyy vielä harjoitella kaikkia perusjuttuja... Huomenna taas huristelemaan, katsotaan minkäläista palautetta sitten satelee!

Varpaisiin tuijottaminen sallittu

Vaikka olen aika surkea matematiikassa, tämän laskutoimituksen ymmärrän täysin ongelmitta:

Nilkkurit + leopardikuosi + 11 cm korko = täydellinen kombinaatio.

 1to3: V9602 - Brandokselta

Bongasin nämä syötävän söpöt ja naisellista asennetta murisevat 1to3:n nilkkurit Brandoksen nettikenkäkaupasta. Voisin upottaa jalkani näihin loppu talveksi ja kerrankin unohtaa neuvon "Älä jää tuijottamaan varpaisiin". Jos ei halua vastaantulijoiden katseiden eksyvän lumen kalpeaan naamaan, näillä saa takuuvarmasti katseet käännettyä villiin eksotiikkaan verhoutuneisiin jalkateriin.

Pidän näistä erityisesti siksi, että 16 cm:n varsi on sopivan korkea kätkemään lahkeen, eikä kylmä viima pääse tuivertamaan paljaalle iholle. Lisäksi varren nahasta valmistettu sisäpuoli pitäa jalat lämpiminä. 11 cm:n korko lisää juuri sopivasti  pituutta lyhyempiinkin jalkoihin ja tasapaino säilynee vielä liukkaallakin. Näiden kanssa pukeutuisin yksivärisiin vaatteisiin, mutta valitsisin samaa kuosia asusteisiin, kuten esimerkiksi huiviin tai laukkuun. Sopiva yhdistelmä kenkien kanssa voisi olla esimerkiksi tummat denimfarkut, musta tai beige paita ja ihanan lämpöinen leopardikuosinen huivi - avot!

Brandoksen nettisivujen yksi erittäin käytännöllinen ominaisuus ovat kuvat, joista kenkiä voi tarkastella joka kantilta, ja näin varmistua, miltä kenkä todella näyttää ja onko se kokonaisuudessaan sellainen, jota etsii. Kuvien avulla näkee myös tarkemmin kaikki yksityiskohdat, joita ei pystyttäisi välttämättä taltioimaan yhteen kuvaan.

Erityisesti leopardikuosin yksi vaikein haaste on saada kuosi näyttämään tyylikkäältä ja laadukkaalta, sillä liian tumma tai vaalea sävy epäsiistein viimeistelyin tekee kuosista helposti halvan ja mauttoman näköisen. 1to3:n nilkkureissa kankaan väri on juuri se oikea ja huolellinen viimesitely ja kauniit yksityiskohdat erottavat kengät Svetlanan vaatekaapista kaivetuilta.

Kengän takaosassa on myös kivana yksityiskohtana kaunis rusetti:

Kengät on helppo pukea jalkaan, sillä vetoketju ulottuu lähes pohjaan saakka:

Korko ei ole piikkiterävä, vaan antaa riittävästi tukea liukkaammallakin kelillä:

  

Rusetti on pujotettu somasti solkien lävitse:

Olen mukana kilpailussa, jossa voit voittaa 80 e
kenkälahjakortin BRANDOS.fi -nettikenkäkauppaan.
Kilpaile täällä”.

Luen mielelläni kommentteja kengistä! Suosittelen myös ehdottomasti osallistumaan kilpailuun, mikäli kenkäkaappisi kaipaa täydennystä!